Ovi avaa suunnittelijalle mahdollisuuden onnistua

/global/scaled/1915x958x0x229x1020x510/AAES-FI-landing-pages-riku-aramoa-big.jpg

Ovet ovat enemmän kuin portteja sisään ja ulos. Ne ovat ihmisten ja tavaroiden sujuvan virran avaajia tai rajaajia, jotka mahdollistavat esteettömän, jatkuvan liikkeen ja tehokkaasti toimivan ympäristön. Ovet ohjaavat liikennettä sekä varmistavat lämpöä, puhtautta ja yksityisyyttä. Ne tuovat turvaa urbaanin ympäristön uhilta, säästävät energiaa, aikaa, voimia ja rahaa. Siksi ovet ovat jokaisen suunnittelijan mahdollisuus onnistua tai epäonnistua.

Sisältö:

Tämän tietää enemmän kuin hyvin arkkitehti Riku Aramo. Hän on kotimaisen käyttöarkkitehtuurin konkari ja lähes kolmen vuosikymmenen ajan suunnitellut rakennuksia, joissa ovien rooli on kriittisen tärkeä.

Aramon ja hänen toimistonsa Arkkitehdiruudun käsialaa ovat kymmenet suomalaiset posti- ja logistiikkakeskukset, toimisto-, teollisuus-, varasto- ja tuotantotilat sekä liikerakennukset kauppakeskuksista marketeihin.

”Profiloiduin logistiikkakeskusten suunnittelijaksi sattumalta. Ensimmäinen pääsuunnittelukohteeni oli Tampereen postikeskus. Se on tuonut pöydälle lisää posti- ja logistiikkakeskuksia, liikekeskuksia, mittavia tuotantolaitoksia sekä esimerkiksi Vuosaaren sataman varastoalueet”, Aramo summaa.

Yhteistä Aramon suunnittelemille tiloille on suuri koko ja hyvin funktionaalinen käyttötarkoitus.

”Arkkitehdin tärkein tehtävä on pohtia, kuinka käyttäjä voi toimia tiloissaan sujuvammin ja tehokkaammin.”

Toinen yhdistävä tekijä on kohteiden suuri ovimäärä.

”Kaikissa tuotantotiloissa ja varastoissa tärkeimmät elementit ovat lattia ja ovet. Lattian tulee kestää ja pysyä suorana. Oviaukot taas ovat niitä, joilla bisnes tehdään. Seinät ja katto vain suojaavat sitä bisnestä. Jos mietitään, että on 5000 lavapaikan varasto, jossa on 16 reikää seinässä, niin mistä sen tuotto syntyy? Siitä, että tavara liikkuu mahdollisimman tehokkaasti, eli menee mahdollisimman sujuvasti ovesta sisään ja ulos. Oven merkitys siinä on helvetin iso.”

Käytettävyys alkaa ovesta

Riku Aramon mukaan ovi on arkkitehdille avain rakennuksen käyttävyyteen.

”Oven käytettävyysominaisuudet ja merkitys ovat valtavat. Suunnittelijalle ovi tarkoittaa ennen kaikkea neljää asiaa: tilanrajausta, turvallisuutta ja palonrajausta, lämpötilanrajausta ja liikkuvuutta.”

Tilanrajauksen yksi syy on ääni. Usein tuotanto-, varasto- ja toimistotilat sijaitsevat samassa rakennuksessa, ja varaston puolella liikkuvien trukkien ja koneiden meteli on ei-toivottu elementti rauhaa ja hiljaisuutta kaipaavassa tuotantotilassa.

Jotta ääni ei häiritse, erotetaan tilat seinällä. Se vaatii kulkuväylille oven tai ovia.

”Sitten ruvetaan miettimään, onko ovi nosto-ovi, rullaovi vai mikä. Se riippuu tarpeesta, vaadituista ääniteknisistä ominaisuuksista sekä siitä, kuinka paljon ovea käytetään. Usein varaston ja tuotannon välissä on käyttötapaosastointi, eli todennäköisesti tarvitaan palo-ovi.”

”Oven oikea valinta riippuu käyttömäärästä. Jos ovesta tuodaan tavaraa kerran päivässä, voi paras ratkaisu olla nosto-ovi. Jos taas liikennettä on kerran minuutissa tai viidessä minuutissa, on paras ratkaisu liukuva palo-ovi plus pikarullaovi tai palorullaovi”, pohtii Aramo.

Äänen lisäksi varastojen ja tuotantotilojen kiusa on pöly. Sen sisäänpääsyn estäminen vaatii paine-eron tilojen välille. Tuotannon puolen tulee olla ylipaineistettu, jotta oven ollessa auki pöly ei tule tuotantoon, vaan menee varaston puolelle.

”Ovilla ja paineella estetään myös ei-toivotut eliöt. Olemme piirtäneet pari teetehdasta, jonne ei saa tulla itikoita sisään. Siihen auttavat hyvät tiiviit ovet, tiiviit kuormaustilat ja paine-ero.”

Ovet ovat ergonomiaa

Arkkitehdin työssä työergonomia- ja turvallisuusnäkökohtien huomioiminen on osa osaavaa suunnittelua. Hyvin suunniteltu kohde parantaa työturvallisuutta ja työssä viihtyvyyttä. Perusasia on koneiden ja ihmisten liikkeen ohjaaminen eri reittejä. Suunnittelussaan Aramo pyrkii siihen, että risteäviä kulkuväyliä olisi mahdollisimman vähän. Se vaatii myös erilaiset ovi- ja tilaratkaisut.

Toinen hyvä esimerkki sopivan kompromissin ja tarkoituksenmukaisimman käytettävyyden löytämisestä on siivottavuus.

”Jos pinta on liukas, on se helppo siivota, mutta turvaton käyttää. Karhea pinta taas on turvallinen, mutta vaikea siivota. Arkkitehdin tulee osata ymmärtää, mitä pintaa missäkin on. Siinä kokemus on avuksi pienten yksityiskohtien havaitsemisessa. Kuten, että sisäänajopisteiden lattiassa tulee olla ritilä, jotta kosteus ei kulkeudu tiettyjä pisteitä pidemmälle rakennuksessa.”

Ergonomia-ajattelussa ovet korostuvat. Etenkin viima ja kylmyys on pystyttävä pitämään poissa tiloista, jonne ne eivät kuulu.

”Nopeasti nouseva ja laskeva pikarullaovi pitää kylmän pois talvella. Se on todella käytännöllinen ratkaisu energiahukkaan ja lämmitykseen. Jos tila vaatii paljon ovia ulos, täytyy miettiä, tehdäänkö erillinen terminaalitila, jonka jälkeen on seinä. Koska jos kaikki ovet ovat yhtä aikaa auki, tulee tilaan paine-ero. Se luo melkoisesti vetoa tyynelläkin säällä, saati sitten talvipakkasilla. Tämäkin ongelma voidaan ratkaista pikarullaovilla tai erillisellä kuormaustilalla, jossa on sekä nosto-ovi että pikarullaovi. Myös puhaltimilla saadaan kylmää ilmaa pois.”

”Kyse on ergonomiasta, jota tilaaja ei usein ajattele, mutta oivaltaa, kun asian perustelee. Usein se oivallus saattaa maksaa hieman enemmän nyt, mutta säästää sairauspoissaoloissa reilusti pitkällä tähtäimellä.”

Elintarvikevarastoissa lämmöneristyksen tarve voi olla päinvastainen. Kylmäketjun on säilyttävä myös kuormaa purkaessa, lastatessa ja kylmävarastoon kuljetettaessa.

”Se tarkoittaa, että terminaaleissa tulee olla eristetyt kuormaustilat, jotka on kaikki viilennetty tiettyyn lämpötilaan, jotta kylmäketju ei mene poikki. Siinäkin tilassa nosto-oven yhteydessä on oltava ehdottomasti pikarullaovi. Se pitää lämpötilan hyvin sen aikaa, kun nosto-ovi on auki eristettyyn tilaan. Ovi avautuu ja sulkeutuu niin nopeasti, että lämpöä ei pääse liikaa sisään.”

Ovi rajaa kulkua ja tuo turvaa

Ovi rajaa kulkua ja tuo turvaa

Arkkitehdille ovi on ennen kaikkea kulkueste ja kulun rajoittaja. Aramon mukaan suunnittelijan tehtävä on ymmärtää, kuinka kulkua rajataan tarpeen mukaisilla oviratkaisuilla.

”Otetaan esimerkiksi taajamassa sijaitsevan tukun piha, jossa on kuormaustiloja ja periaatteessa kenellä tahansa esteetön pääsy. Siellä nosto-ovi on jatkuvan ja sujuvan liikkumisen takia yleensä kesäisin koko ajan auki, mutta pikarullaovi ei. Se tuo turvaa.”

Kohteen suojaamiseen liittyvän kulun rajaamisen suunnittelu alkaa arkkitehdillä jo tontin rajalta.

”Ensimmäinen raja määritellään yleensä tonttia ympäröivällä aidalla, jossa sisääntuloväylänä on vaikkapa sivusiirtoportit. Ne kertovat asiattomille liikkujille, että kyseessä on alue, jossa heidän ei kuuluisi olla.”

”Seuraava raja on ulkoseinä, josta pääsee sisään vain kontrolloidusti. Usein autokuskit pääsevät sisään tavaran vastaanotto-osaston aulaan, jossa on tiski, missä kerrotaan, kuinka heidän tulee toimia. Sen jälkeen he pääsevät ajamaan auton jonnekin kameravalvotulle portille, joka ei aukea ennen kuin auto on portilla.”

”Sitä seuraava raja on rakennuksen ulkoseinä, jossa on kuormaustilat, nosto-ovet ja laituriovet. tänä päivänä ne ovat sähköisesti suojattuja, eli siellä on murtohälyttimet ja jossain valvontanäytöllä palaa valo, jos ovi on auki. Siitä seuraava suojauksen raja voi olla varaston jatkeena oleva terminaalitila. Sinne pääsee esimerkiksi tavaraa hakevan auton kuljettaja, mutta ei siitä eteenpäin varastoon. Viimeinen taso voi olla, että varastossa on häkillä rajattu tullivarasto-osio, jonne on vielä oma ovensa.”

”Nämä ovat polkuja ja tarpeita, joita suunnittelijan tulee ymmärtää ja miettiä yhdessä käyttäjän kanssa, millaiset laitteet, ovet ja lukitusratkaisut niihin tarvitaan. Siksi valistuneen suunnittelijan tulee jo rakennuksen layoutia suunnitellessa ymmärtää kohteen käyttäjien sisäinen hierarkia, eli kuka voidaan päästää mihin, kenen kulkua rajataan kuinka ja montako tasoa kulkuluvissa on. Mitä aikaisemmassa vaiheessa se ymmärretään ja suunnitellaan etukäteen, sitä varmemmin oikeat ratkaisut saadaan tehtyä. Jos asiat tulevat esiin vasta työmaavaiheessa, ei niitä pystytä yleensä enää hoitamaan kunnialla kuntoon.”

Ovi ohjaa ihmisvirtoja

Ovi ohjaa ihmisvirtoja

Aramo toimistoineen suunnittelee myös paljon kohteita, joissa tavaran sijaan liikkuvat ennen kaikkea ihmiset. Kauppakeskukset, liiketilat ja toimistot vaativat oman lähestymisensä aiheeseen myös ovien kannalta.

Tarvetta määrittää tiloja käyttävä henkilömäärä. Esimerkiksi kauppakeskussuunnittelussa laki määrää poistumisteiden vähimmäisleveydet, mutta käytännössä niiden lopullisen koon sanelee markkinamukavuus. Ovivalintoja ohjaavat liikennemäärän ohella käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus.

”Kauppakeskuksissa käytetään paljon liukuovia. Niissä menestyksekkään suunnittelun avain on speksata tarpeeksi laadukkaat ovet ja mekanismit, sillä siinä käytössä ne ovat todella kovilla. Suunnittelijan tehtävä on ymmärtää käytön vaatimukset ja antaa speksit toteutuksille. Itse speksaan näissäkin ASSA ABLOY Entrance Systemsin tuotteita, sillä olen tottunut, että ne kestävät, huolto hoituu ja homma toimii.”

”Sellaisessa paikassa, missä väkimäärät ovat suuret ja liukuovi olisi jatkuvasti auki jatkuvan kulun takia, on pyöröovi fiksu ratkaisu. Se ehkäisee tehokkaasti energiahukkaa ja lämmönkarkailua, sillä ovi ei ole käytännössä auki lainkaan.”

Ovi on osa arkkitehtuuria

Vaikka ovet ovat käytettävyyden tekijöitä, on niillä myös esteettistä arvoa. Aramon mukaan ovi on harvoin kiinnostava visuaalinen elementti sellaisenaan. Arkkitehtonisesti sen merkitys korostuu kokonaisuudessa.

”Jos rakennuksessa on paljon ovia, voidaan niiden sijoittelulla luoda rytmiä ja toistoa. Jos ovien määrä on pieni, voidaan leikitellä väreillä tai tuoda ovi seinäpintaan jollain erikoisratkaisulla. Meidän työssämme kuitenkin viimeistään työmaavaiheessa usein karsitaan estetiikkaa pois, kun urakoitsija ehdottaa, että entä jos säästettäisiin vähän, että eihän kysymys ole kuin estetiikasta. Näin käy 90 prosentissa töistä.”

Suunnittelun suurin anti syntyy, kun oikeaan paikkaan valitaan oikeanlainen ovi. Se saattaa avata käyttäjälle sellaisia uusia mahdollisuuksia, joita hän ei ole itse tajunnut edes odottaa.

”Käytettävyyttä lisäävä ratkaisu voi olla yksinkertainen oivallus. Kuten yhtenäinen otsapinta kuormaustiloihin, jossa menee yhtenäinen vedenpoisto seinän kautta suoraan viemäriin, jolloin vesi ei kasaudu renkaiden alle. Tai nosto-oven sisäpuolella oleva läpinäkyvä pikarullaovi, josta trukkikuski näkee, onko nosto-ovi auki, että uskaltaako ajaa läpi törmäämättä suljettuun oveen. Tällaisella huolellisemmalla käytettävyyssuunnittelulla ehkäistään haavereita, joita sattuu jatkuvasti varastoissa ja terminaaleissa.”

Ovisuunnittelu alkaa alkumetreillä

Ovisuunnittelu alkaa alkumetreillä

Riku Aramo painottaa, että ovia on syytä alkaa miettiä jo jokaisen suunnitteluprojektin alkumetreillä. Riittävän ymmärryksen hankkiminen on suunnittelijan itsensä vastuulla ja elintärkeä tekijä projektin onnistumiselle.

”Usein rakentamisen aikana pidetään ovipalaveri, jossa käydään läpi kaikki ovityypit, lukitukset, mekanismit ja avaukset. Siinä paikalla on suunnittelijan lisäksi tilaajan edustaja, rakennuttajan edustaja ja yleensä myös suunnittelijan luottaman ovitoimittajan edustaja.”

”Palaverissa käydään läpi, mitkä ovat kunkin oven tekniset vaatimukset. Sen pohjalta suunnittelija tekee ovikaavion ja ovitoimittajalta tulee ehdotus teknisine tietoineen, mitä toteutukseen konkreettisesti tarvitaan. Käytäntö toimii, kun suunnittelijan ja ovitoimittajan välillä vallitsee syvä luottamus.”

Aramo toteaa, että ovitarpeen ymmärtäminen on olennainen osa layout-suunnittelua. Kun tilaaja heti alussa sanoo, että tarvitaan 4 000 lavapaikkaa ja 10 tulevaa ja 20 lähtevää ovea, pitää arkkitehdillä alkaa raksuttaa. Sillä esimerkiksi se, halutaanko tulevat ja lähtevät ovet samalle vai eri puolille rakennusta, vaikuttaa jo lähtökohtaisesti rakennuksen asemointiin käytettävissä olevalla tontilla.

Aramo heittää ilmoille esimerkin.

”On yleensä halvempi, jos kaikki ovet saadaan samalle puolelle rakennusta, jolloin tarvitaan vain yksi rekkapiha. Vaikka ovia tarvittaisiin silloin enemmän, on se todennäköisesti silti halvempaa, kuin kaksi erillistä rekkapihaa. Ja vielä jos piha saadaan osoittamaan etelään, se sulaa keväällä paremmin. Tämä esimerkkinä niistä miljoonasta asiasta, jotka vaikuttavat suunnittelussa toisiinsa, ja joissa ovilla on suoraan tai välillisesti iso rooli.”

Hyvä suunnittelija toimii asiakkaan oivalluttajana, jonka näkemyksellä saattaa olla suuri vaikutus koko käyttäjän tapaan tehdä ja parantaa työtä.

”Layoutin suunnittelussa arkkitehdin saavuttama ymmärrys käyttäjän toiminnasta ja tarpeista on tärkein. Siksi pyydän asiakasta hyvin varhaisessa vaiheessa piirtämään luonnoksen siitä mitä ja miten he tekevät. Vaikka käyttäjä on tottunut tekemään asiat vanhassa talossa jollain tavalla, saattaa siihen olla paljon parempia vaihtoehtoja, joilla saadaan työntekoa ja tilan käyttöä joustavammaksi.”

Säästö syntyy oikeista valinnoista

Suunnitteluun liittyy myös kustannusnäkökulma. Aramo puhuukin mielellään lopputuloksen kokonaisedullisuudesta, jossa suunnittelussa löydetyt ratkaisut säästävät käyttäjän kassaa pitkällä tähtäimellä.

”Jokainen arkkitehti osaa piirtää talon, jossa on halutut tilat ja haluttu määrä ovia ja ikkunoita. Mutta jos lasketaan 10 vuoden ajalle rakennus-, käyttö- ja muut kustannukset sekä jäännösarvo laajennettavuuden ja jatkokäytön kannalta, tulee suunnitelmiin isoa eroavaisuuksia. Suunnittelija on myös kirstunvartija. Jos arkkitehti ei pysty muokkaamaan visiostaan sellaista, jossa ratkaisut ovat jollain tavalla käyttökuluiltaan järkeviä, osoittaa se tietynlaista osaamattomuutta.”

Kulukurin kannalta Aramo pitää olennaisena huolellista lähtötason suunnittelua.

”Jos suunnittelulla halutaan aidosti vaikuttaa, tulee optimi olla haettuna varhaisessa vaiheessa. 90-95 % kuluista on lyöty lukkoon, ennen kuin kuokka on lyöty maahan. Siinä vaiheessa on oltava ratkaisut ja valinnat myös ovien osalta tehty. Optimiratkaisu syntyy siitä, että suunnittelijalla on tarpeeksi aikaa, mieluusti useita viikkoja, tilaajan kanssa sparrailuun, jotta ymmärrämme, mikä heille on tärkeää ja toimivaa.”

”Isossa kokonaisuudessa suunnittelun osuus on esimerkiksi 2 % koko hankkeen hinnasta. Voi miettiä, onko oikea paikka säästää siitä kahdesta prosentista, kun vuosittaiset käyttökustannukset voivat olla 40 % suuremmat sen takia, että säästettiin suunnittelussa.”

Hyvänä esimerkkinä Aramo pitää vuonna 1997 Tampereelle suunnittelemaansa postikeskusta.

”Käytin muutaman sata tuntia kuormaustilamaailmaan perehtymiseen yhdessä käyttäjien kanssa. Kävimme läpi kuormatilat, ovet, siivouksen, pinnat ja työpistevalaistukset. Keskuksen valmistuttua huomattiin jo vuoden käytön jälkeen, että käyttökustannukset olivat puolet pienemmät kuin hieman aiemmin valmistuneessa Turun postikeskuksessa. Kaikki säästö vain huolellisen suunnittelun ansiosta! Sen jälkeen vastaavaa mallia kopioitiin menestyksekkäästi muun muassa Seinäjoelle ja Lappeenrantaan. Eli suunnitteluun käytetty aika maksoi itsensä moninkertaisena takaisin. Siksi on hullua, että suunnitteluresurssit nykyään koko ajan vain tiukentuvat ja niukentuvat.”

Rajallisten resurssien myötä korostuu sekä suunnittelijoiden tietotaito että luotettavien tavarantoimittajakumppaneiden rooli. Koska aikaa on rajallisesti, on suunnittelijan voitava luottaa, että esimerkiksi hänen ehdottamansa oviratkaisut ovat varmoja ja toimivia.

”Hyviä tuotteita on hyvä speksata, sillä hyvän ovitoimittajan valinta sataa myös suunnittelijan laariin. Jos minä olen suunnitellut talon jonka ovet ovat aina rikki, olen tilaajan silmissä huono suunnittelija, vaikka minulla ei olisi suoraan tekemistä ovien kanssa. Toimiva kokonaisuus vahvistaa myös suunnittelijan mainetta. Käyttäjät kyllä huomaavat, että tässähän on tehty fiksu ratkaisu, ja kertovat siitä eteenpäin.”

Aramo korostaakin, että ovitoimittajan valinnassa suunnittelijalle tärkeimpiä asioita ovat luotettavuus ja huolto.

”Periaatteessa huollon ei pitäisi koskea suunnittelijaa millään tavalla, mutta jos olet vastuullinen suunnittelija, suosittelet sellaisia tuotteita, joiden toimintavarmuudesta olet varma ja jotka ovat asiakkaalle kokonaisedullisia. Ei siis välttämättä hankintahinnaltaan halvimpia, vaan sellaisia, jotka kestävät ammattitaitoisesti ja aktiivisesti toimittajan taholta huollettuna vähintään rakennusinvestoinnin kuoletusajan, eli 10–15 vuotta. Se on yksi tärkeä syy, miksi luotan itse ASSA ABLOYn apuun ja tuotteisiin.”

Suunnittelija kantaa vastuun

Suunnittelija kantaa vastuun

Aramo toteaa, että luotettava ovitoimittajakumppani auttaa pääsuunnittelijaa kantamaan ja turvaamaan pestin tuomaa vastuuta.

”Pääsuunnittelija vastaa nykyään vähän kaikesta, myös mahdollisista henkilövahingoista tietyissä tapauksissa. Jos jotain sattuu rakennuksessa ja voidaan osoittaa, että kyseessä on suunnitteluvirhe tai huolimattomuus, on pääsuunnittelija henkilökohtaisessa vastuussa, vaikka hänellä suoranaisesti ei olisi mitään tekemistä toteutuksen kanssa. Se motivoi suunnittelijaa turvaamaan työnsä speksaamalla luotettuja toimijoita ja heidän laadukkaaksi todettuja mallejaan. Totuus on, että laadukkaat ovet takaavat arkkitehdille hyvät yöunet.

”Minun pitkän kokemukseni mukaan ASSA ABLOY on turvallisin kumppani suunnittelijalle. Assan kanssa voi olla luottavaisin mielin siitä, että asennus hoituu työmaalla sujuvasti. He ovat ottaneet selvää paikan päällä asioista, käyneet läpi speksit ja mahdolliset haasteet sekä varmistaneet, että tilattu tuote sopii siihen käyttöön ja paikkaan mihin se on tarkoitettu.”

Projekteissa ovitoimittajan valinta menee kilpailutuksen kautta, eivätkä suunnittelijan speksaamat ja suosittelemat ratkaisut aina mene läpi. Aramo sanoo kohdanneensa säännöllisesti myös tilanteita, joissa tilaaja haluaa vaihtaa hänen suosittelemansa ovet hankintahinnaltaan mahdollisimman edullisiin malleihin.

”Silloin ei usein osata katsoa kokonaisedullisuutta pitkällä aikajänteellä, vaan halutaan helposti ja nopeasti näennäistä säästöä. Hankintakustannushan on vain osa kokonaisuutta. Voi vain kuvitella, kuinka tärkeää tilojen käyttäjille on ovien jatkuvan toiminnan takaaminen. Jos varaston tärkein lastausovi menee jumiin, tavara seisoo ja se vaikuttaa koko liiketoimintaan. Siihen on saatava äkkiä apu ja osaava huolto paikalle.”

”Nykyään törmää kiihtyvällä tahdilla myös siihen, että suunnitelmia yritetään kiertää tai oikaista. Se johtuu rahasta. Urakoitsijapäässä kaikki on nykyään kiristetty ja kilpailutettu viimeiseen pisaraan. Silloin suunnittelija ei voi kuin toivoa parasta ja kommunikoida aktiivisesti urakoitsijan kanssa parhaiden ratkaisujen varmistamiseksi. Toisaalta myös suunnitelmien on oltava niin kattavat ja selkeät, että kukaan muu ei pääse tyrimään niitä noudattamalla.”

”Kun ovivaatimukset määritellään oikein riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävällä tarkkuudella kaikkine toimintoineen ja turvaratkaisuineen, niitä ei niin todennäköisesti karsita pois. Jos suunnitelmassa taas seisoo siinä vaiheessa vain ”ovi”, laskee urakoitsija siihen halvimman mahdollisen nosto-oven. Ja jos sen jälkeen aletaan vaatimaan ominaisuuksia, on niitä vaikeampi saada mukaan. Siksi ensimmäinen laskelma ja luottotoimittajan kanssa tehty suunnitelma ovat oviratkaisujen kannalta olennaisen tärkeitä.”

Koska suunnittelijan tehtävä on rakentaa parasta mahdollista kokonaisuutta, ei jokaiseen detaljiin ole aikaa tai resursseja perehtyä. Siksi Aramo arvostaa aktiivisia tavarantoimittajakumppaneita, jotka ratkaisevat aktiivisesti suunnittelijan heille heittämiä haasteita.

”Hyvä ovitoimittaja mahdollistaa suunnittelijan onnistumisen. On helpottavaa, kun pystyy sanomaan, että nyt tarvitaan speksata tällainen järjestelmä tällaiseen oveen ja siihen sellainen merkkivalo ja automatiikka, niin apu, näkemys ja idea löytyy toimittajapäästä heti. Ja mikä parasta, sieltä löytyy myös oikeat elementit sisältävä laadukas toteutus. Luotettavan kumppanin kanssa voi olla varma, että tuote kestää, eikä jokaista speksiä tarvitse itse tarkastaa yksityiskohtaisesti.”

Katso myös muut ASSA ABLOYn vuoden 2018 uutuustuotteet